Historia

MIKKELIN PALLOKISSAT PERUSTETAAN

Mikkelissä toimi aikoinaan Suomen Työväen Urheiluliiton (TUL) yleisseura Vauhti, jonka lajivalikoimaan jalkapallo oli kuulunut jo 1920-luvulta lähtien. Vähitellen alkoi kuitenkin vahvistua käsitys jalkapalloon erikoistuvan seuran tarpeellisuudesta.

Tästä uutisoi 2.10.1946 ilmestynyt Vapaus-lehti, jonka mukaan Mikkelissä oli perusteilla TUL:n alainen palloiluseura. Kaikkia kiinnostuneita kehotettiin osallistumaan keskustelutilaisuuteen Mikkelin työväentalolla 4.10.1946.

Keskustelutilaisuudesta seuranneen innostuksen johdosta seuran perustava kokous kutsuttiin koolle 13.10.1946. Äänestyksen jälkeen seura sai nimekseen Pallo-Kissat. Ensimmäisessä vuosikokouksessa seuran puheenjohtajaksi valittiin Erkki Vitikainen. 


Seuran ensimmäinen viiri.

ENSIMMÄISET OTTELUT

Pallo-Kissojen perustamisesta ehti kulua vain muutama kuukausi, kun ensimmäinen seuran julkinen ottelu näki päivänvalon. Ja kyseessä ei suinkaan ollut jalkapallo-ottelu, vaan seuran lajivalikoimaan tuolloin kuulunut jääpallo. Tapaninpäivänä 1946 Pallo-Kissat kohtasi Warkauden Pallo-Kisa nimisen joukkueen ystävyysottelussa. Lopputulos oli riemukkaasti Pallo-Kissoille lukemin 5-2. 

Jalkapalloilijoiden ensimmäistä ottelua odotettiin innolla koko talven ajan. Keväällä 11.5.1947 päästiin vihdoin tositoimiin. Ottelu Pallo-Kissat – Kuusankosken Puhti pelattiin mikkeliläisille rakkaassa pyhätössä eli Urheilupuistossa. Ottelu päättyi Kissojen 4-0 voittoon.

Ryhmäkuva ensimmäisestä jalkapallo-ottelusta Pallo-Kissat – Kuusankosken Puhti. Paikallinen Vapaus-lehti tiesi kertoa otteluennakossaan Kissojen kokoonpanossa olevan: Hokkanen, Tuukkanen, Liukkonen E., Liukkonen M., Manninen, Keinänen, Hyytiäinen, Kurri, Ahlström, Heiskanen, Pyyhtinen. Varalla Rahikainen ja Liukkonen A.

Seuratoiminnan pyörittäminen 1940-luvun lopulla ei kuitenkaan ollut ihan itsestäänselvyys muun muassa huutavan tavarapulan vuoksi. Seuraavaksi muutama kyseisen ajan olosuhteita mainiosti kuvaava kokouspöytäkirjan teksti: 

Pöytäkirja 5.2.1948; ”VIII §. Päätettiin anoa Kansanhuoltopiiriltä saippuan ostolupaa pelipaitojen pesemistä varten.” 

Pöytäkirja 12.3.1948; ”VII §. Päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin, että jalkapalloilun kevätharjoituksen jälkeen olisi harjoituksessa käyneillä sauna. Asia jäi Ahlströmin huoleksi.” 

MiPK:n A-juniorit TUL:n piirijuhlilla 5.6.6.1949 Lappeenrannassa. Pojilla on päällään Boråsin kaupungin lahjoittama seuran ensimmäinen peliasu, punaiset paidat ja valkoiset housut. Peliasuja lahjoitettiin kaikkiaan kaksi sarjaa, toiset sai edustusjoukkue ja toiset A-juniorit. Edelliset pelipaidat olivat Mikkelin Vauhdin pesäpallojoukkueen paidat ja niitä oli yhteensä 9 kpl. 

Ylhäällä: Esko Pöyry, Pauli Asikainen, Keijo Tamminen, Tauno Väisänen, Raimo Lähde. Keskellä: Veikko Taalikka, Eero Lautiainen, Matti Siitari. Alhaalla: Keijo Hyytiäinen, Eino Ukkonen, Raimo Terho. 

KOHTI 1950-LUKUA 

Pallo-Kissojen toiminnan alkuvuosina kiinnostus oli vireää useissa palloilulajeissa, kuten seuraava lehtiuutinen vuodelta 1947 kertoo. Maininnan arvoinen on myös uutisen perässä oleva ilmoitus pelaajistolle seuraavaa ottelua varten. 

Ensimmäisenä toimintavuotena Pallo-Kissoilla oli kaksi miesten joukkuetta ja kaksi nuorten joukkuetta. Vuoden 1948 kilpailukauteen valmistautuessa johtokunta nimesi 19 pelaajaa, joita kokouspöytäkirjan päätöksellä kehotettiin erityisesti käymään jalkapalloharjoituksissa.  Vuonna 1948 saavutettiin jo menestystäkin, sillä A-nuoret voittivat TUL:n Saimaan piirin mestaruuden. Kyseisen joukkueen kuva seuraavaksi.

Eturivi vasemmalta: Keijo Hyytiäinen, Ahti Korhonen, Raimo Terhonen. Keskirivi vasemmalta: Keijo Parkkinen, Jaakko Kovanen, Hannu Iivanainen. Takarivi vasemmalta: Pertti Silvonen, Esko Pöyry, Jorma Huoponen, Keijo Tamminen, Tauno Väisänen, Raimo Lähde. 

Vuonna 1949 jalkapalloilun suosio seurassa kasvoi entisestään, ja vuosi pelattiin peräti kolmella miesten joukkueella ja kahdella juniorijoukkueella. Samana vuonna pelattiin seuran ensimmäinen kansainvälinen ottelu, jossa vieraana ollut Glimåkra IF voitti Pallo-Kissat lukemin 6-1. Kansainvälinen toiminta jatkui vuonna 1952, jolloin Pallo-Kissojen joukkue osallistui Mikkelin kaupungin edustajana pohjoismaisten kummikaupunkien ystävyysturnaukseen Tanskan Vejlessä.

 

Pallo-Kissojen joukkue Vejlessä 1952. Eturivi vasemmalta: Jaakko Kovanen, Ville Kekkonen, Ahti Korhonen, Erkki Hyytiäinen, Veikko Taalikka, Tauno Väisänen. Takarivi vasemmalta: Jorma Lahtinen, Pentti Kekkonen, Pentti Keinänen, Keijo Tamminen, Pentti Varjus. 

MAAKUNTASARJASSA 19541958

Toimintavuosi 1954 oli hyvin merkityksellinen Pallo-Kissoille, sillä tuolloin TUL:n ja Suomen Palloliiton yhteistoimintasopimus laajennettiin koskemaan jalkapallon osalta myös piirisarjojen tasoa. Muissa lajiliitoissa tähän päästiin vasta muutama vuosikymmen myöhemmin.

Pallo-Kissat liittyivät Suomen Palloliiton aluerajojen mukaisesti Saimaan piiriin. Ensimmäisenä vuonna Kissat osallistui piirin sarjatoimintaan 7 joukkueella hienolla menestyksellä, sillä peräti 6 joukkuetta saavutti kaudella piirinmestaruuden. Maakuntasarjan vuosista voidaankin todeta alkaneen ”MiPK:n tie tähtiin”.

 

Pallo-Kissat kohtasivat Kymin Pallon Urskissa vuonna 1955. Martti ”Masa” Liukkosen viimeistelemä ottelun 21 voittomaali.

Jalkapallossakin maalintekijät muistetaan. Kissojen riveissä tätä vaativaa hommaa urakoi etenkin Keijo ”Veltto” Tamminen. Ensimmäisenä maakuntasarjakautenaan Tamminen paukutti peräti 46 maalia. Tästä alkaen tykki puhui aina vuoteen 1966 asti. Vuosina 1959-1966 Suomensarjassa (myöh. I-divisioona) ja Mestaruussarjassa Veltto tykitti yhteensä 97 maalia.

Velton tykki on puhunut ottelussa MiPK – MP Hänskissä. MP:n maalivahti Pentti Peitola voi vain todeta tilanteen.

NOUSU SUOMENSARJAAN 1958

Pallo-Kissat nousi vuonna 1958 ensimmäisenä mikkeliläisjoukkueena jalkapalloilun Suomensarjaan. Joukkueessa pelasivat Pertti Silvonen, Paavo Savikkomaa, Kauko Hälvä, Keijo Tamminen, Matti Laamanen, Matti Kekkonen, Keijo Maaranen, Pekka Hämäläinen, Pentti Kekkonen, Heikki Valjakka, Martti Maaranen, Pentti Laamanen, Timo Monola, Jaakko Muukkonen ja Reino Penttinen. Valmentajana toimi Erkki Hyytiäinen. Toisena valmentajana toimi puolestaan Atte Puskala. Joukkueen menestys oli ylivoimainen ja se voitti kaikki 12 otteluaan maalierolla 67-7. Sanomattakin lienee selvää, että maalikuningas oli Keijo Tamminen.

Kansainvälinen toiminta jatkui 1950-luvulla. Melkoinen merkkitapaus mikkeliläisen jalkapalloilun historiassa koettiin 9.6.1954, jolloin Pallo-Kissat sai vieraakseen neuvostoliittolaisen jalkapallojoukkueen Bakusta eli Bakun Neftjanik -nimisen joukkueen. Suuren maailman tyyliin vieraat saapuivat junalla Mikkelin asemalle, josta kuva alla. Hänskissä pelattu ottelu keräsi tuolloisen ennätysyleisön (noin 2 000 katsojaa). Ottelu päättyi vieraiden 4-0 voittoon.

Ottelukuva Leningradissa (nyk. Pietari) vuodelta 1957. Vastassa paikallinen tehdasjoukkue, jonka MiPK voitti lukemin 2-0. Kissat pelasivat ottelun isäntien lainaamissa valkoisissa paidoissa ja sinisissä housuissa. Omat peliasut olivat jääneet tulliin, mutta tarina ei kerro syytä.

SUOMENSARJAVUODET 19591961

Pallo-Kissojen joukkueessa pelasi 1950-luvun lopulla monta jo tunnettua ja myöhemmin tunnetuksi tulevaa pelimiestä. Yksi näistä nuorista seuran omista lupauksista oli Keijo Vuorinen, joka 17-vuotiaana pelasi ensimmäisen ottelunsa Suomensarjassa Pallo-Kissojen joukkueessa vuonna 1959. 

– Ennen tätä pelasin Kissoissa D-junioreista lähtien aina A-junioreihin asti pääasiassa piirisarjan otteluita. Suomensarjassa kahden kauden jälkeen nousimmekin sitten ensimmäisenä Mikkelissä Mestaruussarjaan kaudeksi 1962, kertoo Keijo ”Kepe” Vuorinen uransa vaiheista.

Alarivi vasemmalta: Heikki Valjakka, Ahti Korhonen, Kauko Hälvä. Keskirivi vasemmalta: Pentti Laamanen, Paavo Savikkomaa, ”Piki” Parkkinen. Ylärivi vasemmalta: Matti Laamanen, Keijo Vuorinen, Keijo Tamminen, Keijo Maaranen, Rauno Ruotsalainen. 

Pelipaikka hyökkääjänä Kepelle valikoitui jo nuorena, ja maaleja hän ehti paukutella Kissoissa usean vuoden ajan. Vaikka kyselyjä maalintekijälle riitti muistakin seuroista, pysyi Kepe uskollisena Kissoille koko uransa ajan. Poikien ja nuorten maaotteluja kertyi myös vyölle mukavasti.

– Miesten maajoukkueeseenkin tuli kutsu, mutta loukkaantumisen vuoksi tuo ottelu jäi lopulta väliin, Kepe muistelee.

Myöhemmin Kissoissa valmentajanakin toimineelle Kepelle on jäänyt vuosien varrelta monta mukavaa ja mieleenpainuvaa muistoa.

– A-junioreissa aloitimme valmentaja Veikko Rahikaisen johdolla ensimmäisen kerran harjoittelun myös talvella. Toki pääasiassa treenattiin saleissa, mutta myös lumikentillä ulkona. Ja ihka ensimmäinen pallo, jolla poikina pelasimme, oli tehty sanomalehdistä naruilla yhteen sidottuna. Pelimatkoja teimme linja-auton lisäksi junalla, kertailee Kepe mikkeliläisen jalkapalloilun alkuaikoja.

Rouhialan koulun oppilaista koottu joukkue, jossa mukana 8 kpl Pallo-Kissojen pelaajia. Alarivi vasemmalta: Pekka Hämäläinen, Ahti Korhonen, Esko Maaranen. Keskirivi vasemmalta: Martti Maaranen, Jussi Pöyry, Pentti Laamanen, Matti Laamanen. Ylärivi vasemmalta: Erkki Hyytiäinen, Keijo Vuorinen, Keijo Maaranen, Leo Hytönen. 

Pelaaminen Suomensarjassa paljasti heti eron alempiin sarjatasoihin. Ensimmäisessä ottelussa kaudella 1959 vastassa ollut KTP antoi Kissoille kunnon löylytyksen lukemin 7-1. Seuraavissa kahdessakin ottelussa Kiffen ja Peli-Karhut jättivät Kissat ilman pisteitä, kunnes neljännessä ottelussa Kissat saalisti ensimmäisen pisteensä. Vastassa oli Kuusankosken Puhti ja lopputulos 1-1. Seuraavat 14 ottelua sarjassa kulkikin mainiosti, sillä näistä Kissat hävisi vain kaksi. Kauden päätteeksi Kissoille tuli hieno 3. sija.

Toisella kaudella 1960 Pallo-Kissat pelasi itälohkossa, jonka voitti Lahden Reipas nousten mestaruussarjaan. Pallo-Kissat sijoittuivat 7. sijalle ja joutui päästämään edelleen 6. sijalle ensimmäistä kauttaan pelanneen MP:n.

Kevätkierroksella Pallo-Kissat voitti paikallisottelun 2-1 ja MP teki ottelusta protestin. Perusteena oli, että erotuomari A. Marttila tuomitsi Kissojen hyväksi aiheettoman rangaistuspotkun. Suomen Palloliitto hylkäsi vastalauseen ja antoi MP:lle ankaran huomautuksen erotuomarin kunniaa koskevista lausunnoista vastalauseen yhteydessä.

Kaudella 1960 Kissat osallistui Suomen Cupiin ja menestyikin hienosti. Joukkue eteni aina välieriin asti raivaten tieltään Kotkan Reippaan, Töölön Vesan, Rauman Pallon ja KTP:n. Välieräottelussa Mikkelissä vastaan asettui porilainen RU-38, joka voitti ottelun 2-1 ja eteni finaaliin Valkeakosken Hakaa vastaan.

Kolmannella kaudella Suomensarjassa vuonna 1961 Kissat oli sijoitettu itälohkoon. Seuran vahva juniorikaarti oli valmis astumaan suurempiin saappaisiin ja odotuksissa ei petytty. Sarjakausi kulki Kissojen tahdissa alusta loppuun ja tuloksena oli itälohkon voitto. Samalla varmistui ensimmäisen mikkeliläisen joukkueen nousu Suomen Mestaruussarjaan. Joukkueessa pelasivat: Ahti Korhonen, Pekka Hämäläinen, Martti Maaranen, Arto Tiusanen, Matti Laamanen, Pekka Laamanen, Keijo Tamminen, Keijo Vuorinen, Keijo Maaranen, Juhani Pöyry, Esko Maaranen ja Sampo Nuutinen. Maininnan arvoista on, että tuossa joukkueessa pelasi kaikkiaan 9 Hatsinan poikaa.

Vuosi 1961 oli Pallo-Kissojen 15. toimintavuosi. Tuskin kovin moni vuonna 1946 seuran perustamisen aikoihin osasi aavistaa, että näinkin lyhyessä ajassa luodaan Mikkeliin jalkapallokulttuuri, jonka tuloksena seistään jalkapalloilussa maan korkeimmalla sarjatasolla, ensimmäisenä Mikkelissä.

MESTARUUSSARJAVUODET 19621964

Ensimmäisen Mestaruussarjakautensa Pallo-Kissat avasi vierasottelulla Helsingissä 29.4.1962. Vastustaja oli perinteikäs Kiffen. Ottelussa Matti Laamanen sai kunnian tehdä Kissojen ensimmäisen mestaruussarjamaalin. Ottelu päättyi lukemin 1-1. Urskissa ensimmäinen Mestaruussarjan ottelu pelattiin puolestaan 6.5.1962. Tuossa ottelussa vastustajaksi asettui Turun Palloseura, tuolloin viisi Suomenmestaruutta saavuttanut seura. Pallo-Kissat otti avausvoittonsa Reijo Ruotsalaisen maalilla lukemin 1-0.

Neljän pelatun kierroksen jälkeen Kissat johti sarjaa, kunnes oli ensimmäisen tappion vuoro. Kotiottelussaan Kissat taipui Tampereen Palloilijoille lukemin 1-2. Sarjakausi 1962 pelattiin kunniakkaasti ja tuloksena hieno 4. sija sarjan päättyessä.

Toinen kausi Mestaruussarjassa olikin jo tiukempaa menestyksen suhteen. Sarjan päättyessä Kissat säilytti juuri ja juuri sarjapaikkansa seuraavalle kaudelle. Kauden 1963 suurin menetys oli valmentaja Erkki Hyytiäisen siirtyminen pois Mikkelistä. Heinäkuussa 1963 valmennusvastuun otti seuran puheenjohtaja Jaakko Muukkonen apunaan Kauko ”Kiko” Hälvä.

Vuoden 1964 Mestaruussarja alkoi Kissojen osalta murheellisissa merkeissä. Vasta viides pelattu ottelu antoi ensimmäisen sarjapisteen. Lisäksi kevätkierroksen päätteeksi Kissat oli sarjan peränpitäjänä. Syyskierroksella ei suunta muuttunut ja Kissojen taakse sarjataulukossa jäi ainoastaan Kiffen. Näin putoaminen Suomensarjaan oli selviö.

Kaksi veljessarjaa olivat Pallo-Kissojen ensimmäisinä Mestaruussarjavuosina näkyvissä rooleissa. Maarasen veljekset Eka, Kepe ja Mapa sekä Laamasen veljekset Matti ja Pentti muodostivat puolet joukkueesta.

PALLO-KISSAT SUOMENSARJASSA 19651970

Vuonna 1965 MP ja MiPK saavuttivat Suomensarjan itälohkossa kaksoisvoiton. Mikkelin paikallisottelut sujuivat Kissoilta mallikkaasti. Kevätkierroksella MP – MiPK lopputulos oli 1-4 (2 572 katsojaa) ja syyskierroksella MiPK – MP lopputulos oli 2-1 (1 308 katsojaa). Nämä voitot eivät kuitenkaan riittäneet, vaan MiPK sijoittui toiseksi Suomensarjassa yhdellä pisteellä sarjanousun saavuttaneen MP:n taakse.

Kunniakkaasti 1965 pelatun sarjakauden päätteeksi palkkioksi joukkueelle oli luvattu etelänmatka. Maaliskuussa 1966 joukkue matkasi 25 hengen voimin Mallorcalle. Nappulakengät oli otettu mukaan, ja matkalla pelattiin harjoitusottelukin. ”Pepen baarin seinältä” löytyi Pallo-Kissojen joukkuekuva edelliseltä vierailulta vuodelta 1961. Atletico Baleares -niminen joukkue vei silloin Kissoista voiton lukemin 5-2. 

Ennen kauden 1970 viimeistä kierrosta Pallo-Kissat oli jo varmistanut nousun takaisin Mestaruussarjaan. 

PALLO-KISSAT MESTARUUSSARJASSA 1971

Mestaruussarjan ottelut eivät käynnistyneet Kissojen osalta kovinkaan mairittelevasti. Peräti seitsemän ottelun jälkeen tehtyjen maalien osalta sarakkeessa komeili yhä 0 maalia. Sarjan avausottelu näytti mitä tuleman pitää, kun HJK pöllytti Kissoja Helsingissä lukemin 7-0.

Kauden kahdeksanteen otteluun Kokkolaan lähdettiin siis ankeista tunnelmista. Valmentaja Sampo Nuutinen oli jo heittämässä pyyhettä kehään, mutta saatiin suostuteltua jatkamaan. Ja kuten arvata saattaa, Kissat onnistui ottelun voittamaan Matti Laamasen maalilla 1-0. Ottelun lopputulos aiheutti monelle veikkaajalle harmaita hiuksia, sillä tämä ottelu piti olla ns. varma ykkönen. 

Tämän jälkeen Kissojen otteluita alettiin mainostaa iskulauseella ”Sävel löytyi Kokkolasta”, ja pisteitäkin alkoi tippua tasaiseen tahtiin. Kevätkierroksella oli kuitenkin annettu muille liikaa etumatkaa, joten kauden päätteeksi oli putoaminen Mestaruussarjasta selviö.

PALLO-KISSAT II-DIVISIOONASSA 197273

Vuonna 1972 Juhani ”Jussi” Pöyry aloitti ansiokkaan uransa valmentajana. Ura kesti aina vuoteen 1996 saakka. Jussi palkittiin seuratyöstään Pallo-Kissojen kultaisella ansiomitalilla, joka oli järjestyksessään seuran toinen.

Kaudeksi 1972 seuraan saapui mielenkiintoisia pelaajanimiä: Marku Ritola, Kari Oikarinen, Reijo Vaittinen ja Reijo Rantanen. Kaudesta joukkue suoriutui tyydyttävällä tavalla jääden vain pisteen päähän nousupaikasta. Suomen Cupissa Pallo-Kissat sai muutaman makean voiton, kun 2. kierroksen ottelussa kaatui HJK lukemin 3-1. Seuraavalla kierroksella kohtasivat Cupissa mikkeliläisjoukkueet ja Kissat pudotti jatkosta MP:n lukemin 2-1. Vuonna 1972 alkoi Pallo-Kissojen otteluissa roima yleisömäärien nousu, joka vain kasvoi tulevilla kausilla entisestään. 

TAKAISIN PÄÄSARJAAN 

Kaudeksi 1973 Suomen Palloliitto muokkasi sarjajärjestelmää. Uusi sarjataso, I-divisioona, pelattiin ensimmäistä kertaa 12 joukkueen voimin. Kissojen joukkue säilyi hyvin kasassa. Junioreista mukaan nostettiin Vesa Pulliainen. Ensimmäisen ottelunsa I-divisioonassa Pulliainen pelasi 15-vuotiaana. Kolme pelaajaa sai lisäksi maajoukkuekutsun; Reijo Vaittinen ja Vesa Pulliainen poikien joukkueessa sekä Reijo Rantanen alle 23-vuotiaiden joukkueessa.

Kausi 1973 oli menestyksekäs. Kevätkierroksen joukkue pelasi tappioitta menettäen vain neljä pistettä. Syyskierroksen kaksi tappiotakaan eivät estäneet sarjavoittoa ja siten paluuta mestaruussarjaan seuraavaksi kaudeksi. Joukkueessa pelasivat: Pekka Kokko, Vesa Pulliainen, Ismo Vaittinen, Mauno Liikanen, Reima Närhi, Reijo Vaittinen, Juhani Pöyry, Jorma Immonen, Esko Maaranen, Keijo Vuorinen, Pentti Ahtiainen, Heikki Pöyry, Sakari Harju, Antero Toivonen, Kauko Värri, Reijo Rantanen ja Jukka Henriksson. Valmentajana toimi Juhani Pöyry, joukkueenjohtajana Allan Liukkonen ja huoltajina Jalmari Muukkonen ja Keijo Hämäläinen.

Kaudella 1973 nähtiin myös Pallo-Kissojen uusi yleisöennätys; 3 792 maksanutta katsojaa ottelussa MiPK -HIFK. Koko kauden aikana Urskin lehtereillä Kissojen otteluita seurasi yhteensä 29 199 katsojaa, mikä oli yli 4 000 enemmän kuin mestaruussarjaa pelanneella paikallisvastustaja MP:lla.

MESTARUUSSARJAKAUSI 1974

Kaudelle 1974 Pallo-Kissat vahvisti joukkuettaan merkittävästi, kun Mikkeliin saapuivat Tapio Raatikainen (Tampereen Palloilijat) ja Kalle Nieminen (HIFK). Kevätkierroksella Pallo-Kissat kärsi vain kaksi tappiota. Syyskierros meni myös kohtuullisesti. Muutama tasapeli jätti Kissat kuitenkin sarjassa lopulta 4. sijalle, kuten vuonna 1962. 

Mikkelissä jalkapallovaltikka vaihtoi omistajaa, kun Pallo-Kissat kaatoi MP:n kaksi kertaa lukemin 3-1 ja 3-2. Kyseisessä 3-1 voitto-ottelussa kirjattiin uusi Pallo-Kissojen yleisöennätys; 5 507 maksanutta katsojaa.

KAIKKIEN AIKOJEN SARJAKAUSI 1975

Sarjakausi alkoi iloisissa merkeissä, kun Pallo-Kissojen kasvatti Vesa Pulliainen voitti nuorten maajoukkueessa EM-hopeaa. Saavutusta voitaneen edelleen pitää suomalaisen jalkapallon kovimpana urotyönä.

Mestaruussarjan kolmannella kierroksella kohtasivat Urskissa sarjan kärkijoukkueet MiPK ja MyPa. Ottelua ahtautui Urskiin seuraamaan 6 685 katsojaa, mikä oli uusi komea katsojaennätys. Luku on vieläkin Urskissa pelattujen jalkapallo-otteluiden ennätys. Pallo-Kissat voitti ottelun 3-0 ja jatkoi marssiaan sarjan kärjessä. Tuolloin alettiin jo puhua mahdollisesta mestaruudesta.


Pallo-Kissat johtivat mestaruussarjaa pariin otteeseen. Lopputuloksena oli kuitenkin 4. sija. Pronssi menetettiin pisteen erolla. Kaikesta huolimatta kausi 1975 jäi historiaan monessa suhteessa Pallo-Kissojen parhaana. 

 


Reijo ”Randi” Rantanen kehittyi Pallo-Kissoissa todelliseksi maalitykiksi, ja vuosi 1975 oli hänen vuotensa. Randi voitti maalikuninkuuden 16 osumallaan. Hänen vanavedessään Pallo-Kissojen Jukka Henriksson oli kolmas 11 maalilla.

MIKKELIN KISSAT PERUSTETAAN JA MIKKELI TURNAUS ALKAA

Pallo-Kissat ajautuivat taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun alussa. Pallo-Kissojen toiminta päättyi vuonna 1984 seuran edustusjoukkueen pelatessa III-divisioonassa.

Mikkelin Kissat perustettiin Pallo-Kissojen pelaajien toimesta vuonna 1981. Seura hyväksyttiin yhdistysrekisteriin vuonna 1983. Lähes kaikki pelaajat jatkoivat V-divisioonassa, ja nousu IV-divisioonaan varmistui tappiotta vuonna 1984. Nousujohteinen kehitys jatkui seuraavilla kausilla ja nousu II-divisioonaan varmistui vuonna 1986.

Mikkeli turnaus järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1987. Silloin mukana oli 27 joukkuetta. Turnauksesta on tullut yksi Suomen perinteikkäimpiä juniorijalkapalloturnauksia. Jo yli kolmen vuosikymmenen aikana on turnaukseen osallistunut runsas määrä pelaajia kotimaisista ja ulkomaisista seuroista. Raviradan upea nurmikenttäalue palveluineen tarjoaa upeat puitteet turnaukselle.

SUOMEN CUPIN PIKKUFINAALIN VOITTO 1994

Kissojen edustusjoukkue pelaa 1980-90-luvulla II-III-divisioonaa. Kissat voittavat Suomen Cupin pikkufinaalin vuonna 1994. Joukkuetta valmensi Jussi Pöyry ja Keijo Vuorinen. Joukkueessa pelasi muun muassa Shefki Kuqi ja monia muita tulevia SM-sarjan pelaajia.

Ylärivi vasemmalta: Hannu Tarkiainen, Pasi Maunula, Jussi Pöyry (valmentaja), Keijo Vuorinen (valmentaja), Jarno Kärkkäinen, Shefki Kuqi, Matti Kuitunen, Ari Kääriäinen, Yuri Skoda, Vesa Hotokka, Pasi Nuija, Vesa Hänninen (huoltaja), Kimmo Aholainen. Alarivi vasemmalta: Jari Asikainen, Janne Soljander, Petri Nuija, Mikko Sundberg, Tomi Pöyry, Jani Lahikainen, Janne Mäkelä.

FC MIKKELIN LYHYT TARINA JA 2000-LUKU

Kissat ja MP yhdistivät edustus- ja A-juniorijoukkueensa vuonna 1999. Syntyi FC Mikkeli, joka pelasi kausina 1999–2001 Ykkösessä. Farmijoukkue Mikkelin Pallo (MiPa) pelasi puolestaan Kakkosessa. Fuusio purettiin talousvaikeuksien vuoksi kauden 2001 jälkeen.

Kissat on pelannut 2000-luvulla Kakkosessa ja Kolmosessa. Juniorityöhön panostetaan ja jalkapallokoulussa on paljon osallistujia vuosittain. Kissat valittiin muun muassa ensimmäisten jalkapalloseurojen mukana Nuori Suomi Sinettiseuraksi vuonna 2001. Mikkeli turnaus jatkaa myös kasvuaan ja siihen osallistuu vuosittain yli 100 joukkuetta.

Pallo-Kissojen perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta vuonna 2016. Tämän kunniaksi edustusjoukkue pelasi Kolmosessa Pallo-Kissojen nimellä. Joukkue voitti päävalmentaja Timo Vehviläisen johdolla sarjan ja nousi Kakkoseen kaudelle 2017. 

Pallo-Kissoissa pelasi kaksi kautta Kakkosessa suomalaisen jalkapallon legendaarinen maalitykki brasilialaisessa Florianopolisissa varttunut ja jalkapallo-oppinsa saanut Rafael Pires Vieira. Rafael tuli pelaamaan Mikkeliin, kun hänen vanha pelikaverinsa Janne Moilanen valmensi Pallo-Kissoja. Rafael pelasi uransa viimeiset pelinsä kissapaidassa kaudella 2019.

PALLO-KISSOJEN PALUU

Seura päätti hallituksen kokouksessa tammikuussa 2020, että seuran toimintaa lähdettiin kehittämään kokonaisvaltaisesti. Seura on nykyään mukana Palloliiton laatujärjestelmätoiminnassa. Kokonaisvaltaisen kehittämisen tavoitteena on tukea seuraa pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan, jonka pohjana on vahva seuraidentiteetti. Tämän myötä seura toimii Pallo-Kissojen nimellä, jotta seuran pitkä ja hieno historia saa kunniansa. 

Lähteet: Ari Liukkosen, Esko Pöyryn, Matti Hämäläisen, Pekka Kokon ja seuran arkisto sekä Jukka Joutsin ja Lauri Laitisen historiikit.